Remontoidaan remontoitua
Tuttu urakoitsija toteuttaa pääasiassa suurille kiinteistönomistajille toimitilaremontteja kertoi hiljattain toteuttamastaan toimitilaremontista.
Urakoitsija oli päätynyt sattuman kautta remontoimaan saman tilan kahteen kertaan. Kolme vuotta sitten tilasta purettiin kaikki väliseinät avotoimistoa toivoneelle yritykselle ja nyt ne rakennettiin takaisin paikoilleen, kun tuleva vuokralainen tarvitsee huonetoimistoa.
Alun esimerkki on todella tuttu ja tullut vastaan monen monta kertaa omalla uralla tiloja vuokratessani ja asioiden laidan vahvistavat myös lukuista kiinteistönomistajat, joita olen tavannut. Tyhjää toimistotilaa on tarjolla aivan liikaa ja vuokralaiset ovat syystäkin tulleet laatutietoisiksi. Jos naapurista löytyy vuokranantaja, joka on valmis toteuttamaan mittavat muutostyöt kolmen vuoden vuokrasopimusta vastaan, voi joko valita toimivansa itse samalla tavalla tai pitää tilan jatkossakin tyhjänä.
Aina vuokralaismuutostöissä ei tarvitse kajota rakenteisiin, mutta lähes aina vaihdetaan vähintään lattia ja uusitaan keittiö. Myös silloin, kun pinnat ja kalusteet ovat vielä ikänsä ja kuntonsa puolesta täydessä vedossa, mutta koska sävyt tai materiaalit eivät ehkä enää ole muodikkaita. Käyttökuntoiset materiaalit puretaan siis pois uusien tieltä ja toimitetaan sorttiasemalle, pahimmillaan vain kahden tai kolmen vuoden käytön jälkeen ja parhaimmillaankin yleensä 7-10 vuoden kohdalla.
Suomessa syntyy vuosittain 1,6 miljoonaa tonnia purkujätettä, josta kierrätetään vain puolet. Tavoiteltu kierrätysaste on 70%, mutta sen saavuttamista parempi olisi, jos osaa materiaalista ei alun alkaenkaan tarvitsisi purkaa ja sen mitä tarvitsee, voisi uudellenkäyttää toisessa kohteessa.
Tämä ei ole yksistään tilat vuokraavan yrityksen ajattelemattomuuta tai tyhjästä tilasta tuottoa haluavan vuokranantajan ahneutta saada tila vuokralle. Ongelmaan linkittyvät myös tilasuunnittelu ja urakointi. Suunnittelussa tulisi panostaa nopeasti vaihtuvien trendien sijaan klassisuuteen, ajattomuuteen ja designin päivitettävyyteen esimerkiksi pintoja maalaamalla ja muilla kevyemmillä keinoilla, joilla saadaan käyttöikää jatkettua. Urakoitsijalle täytyisi olla kannattavaa purkaa kurantti materiaali nätisti ja ohjata se eteenpäin uudelleenkäyttöön sorttiaseman sijaan.
Ongelmalle olisi tehtävissä paljonkin tiedotuksen ja valistuksen keinoin, sillä harva yritys tulee varmasti ajatelleeksi, millainen hiilijalanjälki heidän muutollaan on. Kiinteistönomistajalle taas remonteissa säästetyt kustannukset näkyvät suoraan sijoitustoiminnan tuotoissa ja pienennetyt päästöt tuovat erinomaista sisältöä vastuullisuusviestintään. Viimeistään siinä kohtaa, kun vuokralaiset alkavat vaatia vähähiilisiä remontteja, löytävät vuokranantajatkin motivaation keksiä keinot niiden toteuttamiseen.
Jos et halua keksiä pyörää itse, ota yhteyttä. Foxletiltä löytyy erinomaisia ratkaisuja sekä itse ongelman taklaamiseen, että siitä saatavien mainehyötyjen monetisointiin.
